Uskaltaako hypätä oravanpyörästä kohti suurta tuntematonta, vai riittääkö vähäisemmät radikaalit keinot? Näitä asioita oltiin pohtimassa Ekonomien naisten päivillä Helsingissä.
Ainainen kiire ja tehostamisvaatimukset syö työn mielekkyyttä. Itseään pitäisi johtaa ja hallita, elää terveellisesti ja harjoittaa mielenhallintaa, joogaa ja mindfullnessiä. Entäs sitten jos työn mielekkyys haetaankin työelämän sisällöstä eikä omasta asenteesta tai oman elämän hallinnan kautta?
Valtaamo yrityksen luennoitsijat ( LaPointe & Henttonen) mainitsivat kolme keinoa lisätä työhön mielekkyyttä,
1. Oravanpyörästä pois hyppääminen:
käytännössä se onnistuu harvoilta, uranvaihto, downshiftaaminen tai startup yrityksen perustaminen ei ole käytännössä niin helppoa.
2. Työn ja itsensä muokkaamista.
Voiko työnkuvaa muuttaa, voiko omaa asennetta työhön ja työntekoon muuttaa ja voiko standardeja muokata?. Sanotaan että täydellisyys on hyvän pahin vihollinen.. jos ei tekisikään kaikkia työtehtäviä yhtä tunnolliseksi tai jos ei osallistuisikaan kaikkeen ?
3. Voiko muuttaa itse oravanpyörää ja työpaikan käytäntöjä?
Luodaan uusia käytäntöjä. Kokoustetaan eri tavalla ja raportointi tehdään eri tavalla. Tärkeintä on löytää asioita joilla on aidosti merkitystä työn mielekkyyteen ja muuttaa niitä…
